ityksen menestyksen edellytys on vastuullinen johtaminen. Äärimmäsessä kilpailutilanteessa ei nopeat "pikavoitot" riitä, vaan päämäärät pitäisi katsoa pitkän aikavälin tähtäimellä. Joskus epäselvyys työnjaossa, tai roolien jäykkyys voi johtaa epäterveellisiin jakautumisiin. Tästäkin syystä on avoin yritystoiminta hyvin suotavaa. Mitään ei piiloiteta maton alle, ja kaikki toimet kestävät päivänvalon. Nykyisen some maailma voi olla armoton, vaikka toisaalta hyvinkin merkittävä ja luova tapa saada yrityksen johto ja työyhteisö samalle tasolle.
Nyt eletään yhteiskunnassa isojen muutosten aikoja. Muutoset koskevat myös yritysen toimintaa sekä tapaa jolla johdetaan yrityksiä. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan tarvitaan muutosjohtajuutta sekä ennakkoluulotonta tapaa toimia ja ottaa uusia innovaatisia ideoita toimintaan mukaan, koskien myös some ja digiaikaa. Työpaikan yhteisellä kulttuurilla on iso asia yrityksen menestymisellä.
Sitoutunut, motivoiva ja avoin johtajuus joka kannustaa myös työntekijöitä on hyvä lähtökohta siirtää se tietotaito ja sitoutuneisuus myös työntekijöihin, jotka ovat yrityksen vahva voimavara.
”Johtajien on kehityttävä ihmisjohtajina, sillä työhönsä sitoutuneet ja motivoituneet työntekijät ovat entistäkin ratkaisevampi tekijä yrityksen menestykselle. Heitä on osattava motivoida oikealla johtamisella ja kannustimilla”, Steiber korostaa artikkelissaan. Työpaikoilla nousee esiin suurenevassa määrin myös työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja päätöksiin. Alaisille on annettava mahdollisuus osallistua päätöksen tekoon ja yrityksen kehittämiseen. Kehittämistyön hyvänä lähtökohtana pitäisin, että myös "rivityöntekijällä" olisi mahdollisuus kuulua oman työpaikan kehittämistiimin, jolloin myös työntekijän kokemus tulisi kuulluksi. Näin saisi kullanarvoista tietoa sitä, joka sen työn suorittaa, jollei itse niin välillisesti. Johtajuus, valta ja päätökset voitaisiin siivuttaa työntekijöiden kokemuksien mukaan. Antaa heille valtuutta ja päätösvaltaa, jolla on kyseisen osa-alueen vahva osaaminen. Kaikki tietotaito ei välttämättä löydy johtoportaasta. Toisilla johtajilla on vanhanaikaiset näkemykset johtamisesta, että yhdellä ihmisellä pitäisi olla ne vallankahvat kädessä tiukasti, ja työntkeijät pysyköön lestissään ja kumartavat johtajille. Tämä ei toimi tämän päivän yritysmaailmassa. Myös yhtityökumppaneita saattaa kiinnostaa millaista ammattitaitoa yrityksellä on, ja kuinka paljon asiantuntijuutta löytyy työntekijöiltä.
Toki johtajlla on se lopullinen päätösvalta, ja niin sen pitää ollakkin. He kuitenkin ovat vastuussa niin yrityksen kun työntekijöiden hyvinvoinnista ja yrityskuvasta. Minun mielestä on alettu hienosti nähdä kokonaisuus eikä enään ole niin sanottua eri kerroksen väkeä yrityksessä. Maanläheisyys ja ihmisläheisyys, empaattisuus sekä avarakatseisuus ovat huomattavati edistäneet yrityksien hyvinoinntia viimeisen 10 vuoden aikana. Itse koen että saan mahdollisuuden toimia työpaikalla tasavertaisemmassa asemassa nyt, verraten viellä 90-luvun työpaikkojani. Digi aikakausi on nyt nousussa, ja seuraavan viiden vuoden aikana uskon sen kasvavan yritystoiminnassa aian uusille tasolle. Tämän lisäksi vuorovaikutustaidot, sekä tiimityön taidot ovat tärkeitä työyhteisössä. Mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi on tärkeää. Johtajien pitäis olla aidosti kiinnostunut yrityksen lisäksi työyhteisön hyvinvoinnista. Säästöä ei kannata etsiä yrityksen yhteisistä virkistymispäivistä tai koulutuksista. Niihin käytetyt rahat tuottavat myöhemmin yritykselle monin
